Keltaisenruskea tiiliseinainen talo. Tasakattoisena muistuttaa Suomen maalaiskuntiin 70-luvulla rakennettuja seurakuntataloja. Oven edessa pihalla on pieni suihkulahde. Keskella rakennusta ison kattoikkunan alla lepaa marmorinen paasi, jossa tylyn toteavasti lukee Josip Broz Tito 1892-1980.

Titon hauta Belgradissa on arkisuudessaan valju ja silti jotenkin viehko. Titon elaessa hanelle tuotiin aina miehen syntymapaivana ystavyysviestikapula, jolla parhaimmillaan oli jopa miljoona kantajaa. Niita kapuloita on hautakiven viereinen huone taynnaan.

Kapulat ovat puisia tai metallisia. Niissa on koristeita, jotka kertovat tuojistaan. Sopiva koriste oli punatahti, muita hyvaksyttyja ystavyyden osoituksia muun muassa lentokone ja panssarivaunu.

Rakennuksen eteiseen on kuin muodon vuoksi tuotu vahan kraasaa, jos vaikka joku tulisi kaymaan ja ostaisi. Tarjolla olisi avaimenpera, jossa on Titon paa, Tito-muki seka Titon keittokirja.

Paikalle ei oikeastaan ole mitaan opastusta, mutta pari muutakin tyyppia rakennuksen on loytanyt. Eiko Tito ole enaa in?

Paikalle oli vieraskirjan perusteella silti loytanyt muun muassa pari Suomen jalkapallomaajoukkueen fania.

Hautarakennuksen takana on toinen rakennus. Museoon on keratty Titon vuosikymmenten aikana saamia lahjoja.

70-luvun muoti-ilmio oli antaa lahjaksi sapeli. Samaan lopputulokseen aikanaan paatyivat Iranin shaahi, Libyan Gaddafi ja Jordanian kuningas Hussein. Intian Nehru oli paatynyt rohkeaan valintaan. Han ojensi kaulaan koristeen, jossa oli kukkia. Montenegrolainen kylayhteiso kunnioitti suurta johtajaa kirjailemalla paidan.

Miksikohan Kekkonen on nuukaillut? Ei loydy ensimmaistakaan lahjaa. Aalto-vaasin olisi voinut ojentaa tai tuoda lein joka jai matkaan Havaijin reissulta.