Musiikki lyo heti rytmiin. Kirkkaisiin, pitkiin hameisiin pukeutuneet naiset viuhtovat esiliinojansa houkuttavasti. Lanne vispaa egyptilaisten vatsatanssijoiden malliin. Miehet mustissa housuissaan lyovat tahtia jaloillaan, iskevat kammenia reisiinsa ja omiin kasiinsa. Jalat kayvat vikkelasti.

Katselen ihastuneena mustalaisten tanssia. Tanssijoiden takana palaa tuli isolla liekilla: pian saataisiin syoda grillin herkkuja. Takana ohut kuunsirppi kertoo ramadanin juuri alkaneen.

Paria tuntia aikaisemmin olemme pienen Zarnestin kaupungin laitamilla Romanian Transsylvaniassa. Kuoppainen soratie laskee hiljaksiin taloriviston valista. Maisema tuo mielikuvia Intian Bhujista, mutta mustalaiset ovatkin alun perin lahteneet kiertamaan maailmaa niilta kulmilta.

Kaduilla juoksentelee iloisia lapsia. Aikuiset puuhailevat niita naita, koirat haukkuvat ja pari hevosta jolkottaa katua alas karryja vetaen. Aurinko on juuri laskemassa tien ylapaan takana haamottavan 2300-metrisen Piatra Craiului -vuorenhuipun taakse.

Meita odottaa Gabor, romaniyhteison paallikko. Mustalaisruhtinaaksi miehen tunnistaa olemuksesta: levealierinen hattu, ilkikurinen virne suunpielessa, vaurautta kuvastava vatsakumpu. Han vie meidat kotiinsa, joka olisi upea ja vauras lansimaisinkin mittarein.

Taman kylayhteison mustalaiset eivat kiertele maata kuin "mustalaiset".

"Olemme asuneet taalla 1800-luvun alusta lahtien", Gabor kertoo sukunsa vaiheita.

Han esittelee lisaa kansansa lakeja ja tapoja. Nainen ei saa kavella miehen edella. Avioitunut nainen liikkuu julkisesti aina huivi paassaan. Keittion lattialle pudonnut haarukka on saastunut, eika sita sen jalkeen enaa ikina kayteta.

Palaamme pihalle ja nousemme hevoskarryille, jotka kuljettavat meidat kylan lapi pihalle ihastelemaan tanssiesitysta. Show'n suorastaan varastaa noin 10-vuotias tytto, jonka voisi kuvitella muutaman vuoden kuluttua tanssivan paljon isommilla estradeilla.

Tyton lahto maailmalle on silti kaksipiippuinen juttu. Romanien elama kylassa on yksinkertaista ja kylayhteison saannot ovat tiukat, mutta yhteison turva on merkittava. Ne romanit, jotka hylkaavat kylansa ja lahtevat kaupunkiin onneaan kokeilemaan, jaavat helposti kaikkien hylkaamiksi. Heidan tiensa johtaa helposti kerjalaisyyteen tai rikollisuuteen. Taallakin romanien asema on samankaltainen kuin Suomessa. Ja olivathan romanit Hitlerinkin hampaissa juutalaisten ohella pahnan pohjimmaiset.

Zarnesti on vajaan tunnin automatkan paassa Brasovista, Transsilvanian paakaupungista.

Unkarilaisten hallitsemalle alueelle saapui 1200-luvulle kauppiaita Saksasta. He perustivat kaupungin nimelta Kronstadt, joka myohemmin sai romanialaiseksi nimekseen Brasov.

50 vuotta sitten kaupunki oli jonkin aikaa nimeltaan Orasul Stalin. Naapurimaan diktaattorin nimi syopyi sikalikin kaupunkilaisten mieliin, etta nimi koreili, ei kissan vaan lentokoneen kokoisin kirjaimin viereisen jyrkan kuukulan rinteilla. Timpa-vuoren kaupungin puoleiselta reunalta oli puut hakattu pois niin, etta jaljelle jaaneet muodostivat nimen STALIN.

Stalinin kuoltua ja maiden ystavyyden viilennyttya loputkin puut tuhottiin ja kaupungin nimi palautui entiselleen. Nyt jyrkka rinne kasvaa rehevaa lehtipuuta. Maen huipulle on pystytetty ruma BRASOV-teksti kuin Hollywoodissa.

Timpan huippu on noin 400 metria kaupunkia korkeammalla. Sielta kaupungin eri kehitysvaiheet nakee mielenkiintoisesti, kuin karttaa katsoisi.

Kaupungin keskusta on saksalaisten keskiajalla rakentama, vielakin paaosin muurin ymparoima alue. Keskella aluetta on uljas kirkko, joka tiettavasti on suurin goottilainen kirkko Wienin ja Istanbulin valilla. Kirkon vieressa on tyylikas keskustori Piata Sfatului.

Iso osa keskustaa on kivettya kavelykatua. Rakennukset niiden ymparilla ovat ainakin ulkoa katsottuna erinomaisessa kunnossa.

Olin kaupungissa kuusi vuotta sitten. Verrattuna viimekertaiseen kaupungissa on huomattavasti enemman turisteja. Kahvilat ja olutterassit tayttavat kavelykadut, kun niita viimeksi oli ainoastaan keskusaukion ymparilla. Tassa kaupungissa silti viihtyy erinomisesti, mutta samanlainen hyppays tarkoittaisi, etta kuuden vuoden kuluttua tama ei enaa ole kiva kaupunki. Romania on EU-maa, joten sita kehitysta ei enaa pysayteta.