Silmistaan Sibiu tunnetaan. Raukeista, kuin pian kiinni uneen vaipuvista.

Sibiun keskiaikaisissa taloissa on jyrkat tiilikatot. Kattoihin on sijoitettu ikkunoita. Matalia, ehka vain 30 senttia korkeita ja noin metrin levyisia. Ikkunat ovat kuin silmat, suippenevat reunoistaan, katse ylailmoista kohti tuijottelijoita.

Adrianan silmin kaupungissa ja Romaniassa on rumuutta. Tai ehka ei suoranaisesti rumuutta, mutta kaikki ei ole kunnossa.

Adriana on nuori nainen, romanialainen. Han on asunut nelja vuotta Brysselissa ja on kaymassa entisessa opiskelukaupungissaan. Vertailupohjaa on.

"Erityisesti taalla harmittaa huono palvelu", han harmittelee.

Totta. Tarjoilija toi laskun jo minuuttikaupalla sitten, eika hanta vielakaan kuulu hakemaan rahoja.

"Kun kavin vaatekaupassa, myyjatar ei huomioinut minua mitenkaan. Katsoi nenanvarttaan pitkin ja mietti etta tuon nakoisesti pukeutuvalla ei ole varaa taman kaupan vaatteisiin."

Adriana ei ole pukeutunut slaavilaisesti korkokenkiin vaan rennommin ja arkisemmin.

"Ihmiset ovat kateellisia jos joku parjaa. Eivat mieti, etta minakin voisin parjata. He miettivat, miten saisi sabotoitua naapuriaan."

"Hinnat taalla ovat tosi korkealla. Tavallisella keskipalkkaa nauttivalla ei ole varaa esimerkiksi kayda ulkona syomassa. Puolet palkasta menee pelkastaan vuokraan."

Mina en naita Adrianan epakohtia huomaa. Romanialaiset ovat ystavallisia ja avuliaita. Taalla on yha halpaa, mutta paikallisten keskiansiot jaavat ehka 500 euroon. Toisaalta taalla on selvasti kalliimpaa kuin naapurimaissa Moldovassa ja Ukrainassa. Olutindeksi kertoo 1-1,50 euroa tuopillisesta.

Sibiu on kaunis, kulttuuripaakaupungin nakoinen. Keskiajalla rakennettu saksalaisperainen kaupunki on ehostettu parhaimmilleen juhlavuotta varten. Keskusta-alueen rakennukset hehkuvat pastellivareissaan. Pintakuori kiiltaa.

Taas voin verrata kuuden vuoden takaiseen. Muutos taalla on silti pienempi kuin Brasovissa kolmen tunnin matkan paassa.

Jotain on havinnyt tunnelmasta, rosoisuutta. Esimerkkina vaikkapa portaat.

Sibiun keskusta on kukkulalla, jonne johtaa useita portaita. Kuusi vuotta sitten portaat nayttivat talojen lailla keskiaikaisilta. Nyt porrasnousu on lakisaateinen vakio. Kulmat ovat suoria ja askelpinnat sileita. Tunnelma on havinnyt.

Onneksi rakennuksissa on yha tunnelmaa, paljonkin. Tama on loistava kohde turistimatkalle. Viikossa ehtii tutustua mainiosti Transsylvanian kolmeen helmeen: Sibiuun, Brasoviin seka kaikkein keskiaikaisimpaan Sighisoaraan. Vahan kuin Baltian maiden paakaupungit yhdessa nipussa.

Kulttuuritapahtumia riittaa paakaupungissa ainakin tana vuonna, ehka ensi vuonnakin. Kaupungin taidemuseo on Romanian tyylikkain.

Ensi viikolla taalla alkaa teatterifestivaali. Yhtena naytelmansa tuo lavalle venalainen ryhma ohjaajajansa Joel Lehtosen johdolla. Vai onkohan sittenkin ohjaaja ja tekstin kirjoittaja vaihtaneet opaslehtisessa paikkoja.

Toisaalta suomalaiskirjailija Joel Lehtoselta en tunne Tshernobyl-aiheista tekstia.